Johdatus lääketieteelliseen organisaatioon

Dec 14, 2023 Jätä viesti

Käyttäytymishistologia (tunnetaan myös nimellä organisaatiokäyttäytyminen) on tieteenala, joka tutkii yksilöiden, ryhmien ja organisaatiorakenteiden vaikutusta organisaation käyttäytymiseen organisaation johtamisen tehokkuuden parantamiseksi. Tämä artikkeli on moniselitteinen, ja siinä keskitytään lääketieteelliseen histologiaan ja yksityiskohtaisempaan johdatukseen johtamisen organisaatiokäyttäytymiseen.
Histologia on morfologinen tiede, joka tutkii organismien mikrorakennetta ja niiden suhdetta toimintaan. Lääketieteellisen histologian päätutkimuskohde on ihmiskeho, ja korkeampien eläinten tutkimuksen kautta se auttaa tutkimaan ja selittämään ihmiskehon tutkimuksesta saatua tietoa.
Veitsien, saksien ja muiden välineiden käyttö organismien ulkonäön ja sisäisen rakenteen tutkimiseen paljain silmin on anatomia, joka alkoi jo 200-luvulla jKr. Mikroskoopin keksimisestä lähtien orgaanisten elinten mikrorakenteen tutkiminen mikroskoopilla, joka tunnettiin aiemmin nimellä mikroanatomia, on osa anatomiaa.
Englanninkielinen sana "tissue" tulee ranskan sanasta "tissu", joka alun perin tarkoittaa kudottua kangasta. Tätä termiä käytti ensimmäisen kerran biologiassa ranskalainen anatomi ja fysiologi Bichat (1771-1822). Hän uskoo, että paljaalla silmällä leikkaavien organismien erottamat kalvot ja elimet ovat kudottuja kankaita, joilla on erilaisia ​​ominaisuuksia ja rakennetta. Hän kutsui näitä kudottuja kankaita kudoksina ja ehdotti, että ihmiskeho koostuu yli 20 kudostyypistä, mutta hän ei havainnut niitä mikroskoopilla.
Myöhemmin mikroskooppinen anatomi Mayer (1829) loi termin histologia. Tämä sana tulee kreikasta ja koostuu sanoista histos (organisaatio) ja logo (tiede), mikä tarkoittaa organisaatioiden tutkimista. Myöhemmin mikroskooppien parantamisen vuoksi jotkut tutkijat tekivät monia havaintoja organismien mikrorakenteesta ja luokittelivat ihmisen ja korkeamman eläimen kudokset neljään luokkaan: epiteelikudos, sidekudos, lihaskudos ja hermokudos. Monet tutkijat ovat hyväksyneet tämän näkemyksen, ja se on edelleen voimassa.
Nämä neljä kudostyyppiä ovat peräisin ektodermista, mesodermista ja endodermista alkionkehityksen aikana, ja jokaisella on erityisiä rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuuksia. Ne yhdistetään eri elimiin ja järjestelmiin tietyn jakautumismallin mukaisesti, ja sitten nämä elimet ja järjestelmät muodostavat täydellisen organismin. Aluksi histologian ja mikroanatomian välillä oli ero. "Histologia" keskittyy eliöiden kudosten tutkimiseen, kun taas "mikroanatomia" tutkii eri elinten mikrorakenteita.
Jatkossa tutkimuksen edistymisen vuoksi tällaista jakoa pidettiin tarpeettomana, joten histologiaa ja mikroanatomiaa kutsuttiin yhteisesti histologiaksi. Histologian perustaminen ja kehittäminen ovat mahdollistaneet organismien monimutkaisen mikrorakenteen analyysin neljän kudostyypin käsitteestä, tarjoten peruskäsitteitä organismien mikrorakenteen tutkimukselle.

Lähetä kysely

Etusivu

Puhelin

Sähköposti

Tutkimus